keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Puheenjohtajan kevätterveiset!

Tervehdys armaat F-jäsenet,

Tänään keräännyimme hallituksen kanssa Porttiin pyöreän pöydän ympärille ja pidimme kevään viimeisen kokouksen. Nyt on siis pikkuhiljaa aika painua kesälaitumille (tai kesätöihin, tai harjoitteluun, tai tekemään gradua, tai potemaan eksistentiaalista ahdistusta), ja pitää taukoa niin blogissa kuin aktiviteettien järjestämisessäkin. Tämä kevät on ollut äärimmäisen mukavaa aikaa; olemme tavanneet tuoreita jäseniä ensimmäistä kertaa ja vaihdelleet kuulumisia pidempiaikaisten jäsenten kanssa (olette parhaita!), kokoontuneet säännöllisesti F-pisteen gradulukupiirin merkeissä (vielä suuri kiitos kaikille osallistuneille; keskustelu oli loistavaa, mielipiteenne ja analyysinne ensiluokkaista!), käyneet elokuvissa, pelanneet lautapelejä, tehneet yhteistyötä muiden taite-aineiden kanssa, ja ehkä istuneet yhdessä myös joillain sukupuolentutkimuksen kursseilla. Toivottavasti ensi syksystä tulee vähintään yhtä hieno, ja toivomme, että mahdollisimman moni myös innostuu liittymään mukaan hallitustoimintaan.

(Täytynee jo nyt ilmoittaa, että vuoden lopussa todella moni vanha hallituskonkari on valmistumisen myötä eläköitymässä, ja hallituksesta on vapautumassa monia paikkoja upouusille toimijoille. Kannattaa siis liittyä sakkiin, olipa kiikareissasi hyvä seura, uudet näkökulmat, työelämävalmiudet tai opintopisteet.)

Emme kuitenkaan hiljene olemattomiin kesän ajaksi. Ensinnäkin, lauantaina 26.5. kokoonnumme Kupittaan palloiluhallille seuraamaan Roller Derbyä. Turnauksessa mukana ovat Turun ikioma Dirty River Roller Derby, Kouvola Roller Derby, Kallio Rolling Rainbow ja Tampere Roller Derby. Pakko hehkuttaa, että hallituksemme kulttuurivastaava kuuluu Turun joukkueen riveihin!

Päätimme myös realisoida uudelleen viime kesän fiktiivisen fiktio-lukupiirin, ja olemme hallituksen kanssa, jäsenistön palautteen avulla, valinneet luettavat opukset joskin muutkin suositukset ja ehdotukset ovat tietysti tervetulleita! Kesä- , heinä- ja elokuun aikana syvennymme näillä näkyminen kolmeen suomalaiseen romaaniin. Lukulistalta löytyvät Pajtim Statovcin Tiranan sydän, Tove Janssonin Reilua Peliä ja Anni Saastamoisen Depressiopäiväkirjat. Jos kiinnostuit, laita sähköpostia osoitteeseen f-hallitus@lists.utu.fi, niin pääsemme sopimaan hyvistä tapaamisajankohdista ja -paikoista.

Ja lopuksi vielä pakko varoittaa… Tiedän, että kaikki ovat jo täysin kyllästyneitä jatkuviin viesteihin GDPR-tietosuoja-asetuksesta (hitto mikä sanahirviö), mutta valitettavasti kyseinen asetus vaikuttaa myös F-pisteen jäsenrekisteriin… Siitä saatte sähköpostia näinä päivinä. Anteeksi jo etukäteen.

Keväisin terveisin,

Emma
F-pisteen pj, joka unelmoi Vesilaitoksen läheisen auringonkukkapellon kukinnasta.

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

The Handmaid’s Tale - absurdius ja ahdistus


”Under his eye”

”Blessed be the fruit”

”May the Lord open”



The Handmaid’s Tale on kuvaus todellisuudesta, jossa nainen raiskataan, jotta tämä tulisi raskaaksi. Syntyvä lapsi on miehen ja tämän vaimon, jonka edessä konkreettisesti tuo raiskaus tapahtuu.

Sopivia sanoja kuvailemaan fiiliksiä tämän sarjan edetessä on ollut todella vähän. Inho ja kuvotus lienevät lähimpänä. Kantavana voimana toki on myös huomattavan inhimillinen toivo, jonka turvin itse kuitenkin koukutuin tuohon tämän hetken todellisuutta huokuvaan maailmaan. 

Millaisena näyttäytyy nyky-yhteiskunta, jos sen kehyksiin Handmaid’s Tale’n juoni solahtaa niin helposti?

Herään keskiviikkoon, jossa Kanye Westin julkilausumiin ajatuksiin orjuudesta valintana viittaava häsäri (#IfSlaveryWasAChoice) on ykköstrendaus. Antti Rinne peräänkuulutti synnytystalkoita vuoden 2017 elokuussa. Marraskuussa 2016 herättiin päivään, jona Donald Trump oli juuri voittanut Yhdysvaltain presidentinvaalit. Tavallaan aika irrallinen kolmikko, mutta omissa etuoikeuksissaan kylpeviä cis-miehiä riittää moneksi ja mitä ilmeisimmin kiteyttämään jotain olennaista dystooppisesta tv-sarjasta.

Margaret Atwoodin kirja The Handmaid’s Tale julkaistiin vuonna 1985 ja siitä on tehty vuonna 1990 elokuva-adaptaatio samalla nimellä. Tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden kolme ensimmäistä jaksoa saivat ensiesityksensä Yhdysvalloissa Hulun tilausvideopalvelussa 26.4.2017. Sarjan toinen tuotantokausi alkoi 25.4.2018.  
   
Sarjaa katsoessa absurdiuden ja todellisuuden tunnun kokemuksia on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Äänimaailma ja visuaalinen toteutus tuottavat samanlaista toisiinsa sekoittuvien osaltaan ristiriitaisten kokemusten maailmaa. Erityisesti visuaalisuus täydellisyydessään paitsi pakahduttaa myös ahdistaa. Valo siivilöi eteemme täydellisen harmonisia interiöörejä, mutta viimeistään ulkona tuo valo tuntuu paistavan painostavasti kuin kuvun läpi.

On absurdia, että kuvaus on samaan aikaan niin vahvasti jostain, jonka ajatellaan olevan menneisyyttä, tai jostain joka muistuttaa nykyisyyttä ja osaltaan jotain hyvin tulevaisuuskaikuista, josta ei toki kukaan tiedä.

En käsitellyt tekstissäni oikeastaan varsinaisia teemoja, jotka sarjasta nousevat, en ole myöskään lukenut kirjaa, josta sarja ymmärtääkseni irtaantuu enemmän kuin elokuva; pituutensakin puolesta. Osoittaisin kritiikkiä sarjaa kohtaan enemmän, jos tämä olisi painottunut sellaiseen pohdintaan.

Ylipäätään sarjan teemojen osalta ei välttämättä tunnu edes mahdolliselta tutustua ohjelmaan, jossa jo kuvaukset saavat niskakarvat pystyyn. Jos joskus kuitenkin tuntuu, etteivät feministiset pyrkimykset etene mihinkään konkreettisesti yhteiskunnassa, katso The Handmaid’s Tale ja anna arvostus sille työlle, jota teet arjessasi, jotta elinympäristösi vastaisi yhä enemmän omaa arvomaailmaasi. Arvostus myös sille, ettet antanut senkään valkoisen cis-heteromiehen ja tämän salaseuran kävellä ylitsesi. 

- Heini, somevastaava ja tiedottaja, joka pelkää kieroutuneensa, koska katsoi kuitenkin tätä mieluummin kuin Game of Thronesia