Hetki kesän 2017 pro gradu -tutkielmalle

Feminismi herättää voimakkaita tunteita ja keskustelua Suomessa. Kesällä 2017 valmistuneessa Pro gradu -tutkielmassani paneudun keskustelun yhteen osa-alueeseen, jossa aiheena ovat feminismiä vastustavat päädiskurssit ”epätasa-arvo”, ”naisasia” ja ”miesasia” sekä näiden aladiskurssit. Feminismi määrittyy tutkielmassani moninaiseksi liikkeeksi, jonka sisälle ja historiaan mahtuu lukuisia eri suuntauksia. Feminismin historian olen jakanut yksinkertaistetusti kolmeen aaltoon, joita tarkastelen työssäni lyhyesti.  

Lähestymiseni on diskurssianalyyttinen: tutkielman lähtökohtana on tarkastella, millaista kuvaa ja minkälaisten puhetapojen kautta feminismistä rakennetaan. Lisäksi pyrin tutkielmassani erittelemään valta-, vasta- ja vaihtoehtodiskursseja. Otan työssäni huomioon myös kielenkäytön tilanteisen vaihtelun, eli tässä tapauksessa nettikieleksi kutsutun kielimuodon merkityksen analyysissani.

Aineistoni koostuu yhteensä 202 kommentista, jotka on koottu 21 HS.fi-sivuston verkkojulkaisusta. Julkaisujen ajankohta on vuoden 2014 alusta vuoden 2015 loppuun. Aineisto on valittu monivaiheisen prosessin kautta, mutta merkittävimpinä valinta- ja lajitteluperusteina ovat olleet feminismiä käsittelevien kommenttien etsiminen sekä analyysin rajaukseen sopivien diskurssien nimeäminen ja tunnistaminen.

Tutkimuksestani selviää, että ”epätasa-arvodiskurssin” avulla rakennetaan kuvaa liikkeestä, jonka pyrkimyksenä ei ole tasapuolisesti ajaa tasa-arvoa. Naisasia-diskurssissa tätä kuvaa tuetaan korostamalla feminismiä naisten asioita tai etuoikeuksia ajavana liikkeenä. ”Miesasiadiskurssi” puolestaan jatkaa jo pitkään jatkunutta keskustelua feminismin ja miesten ongelmallisesta suhteesta. Valtadiskurssin asemaan asettuu puolestaan naisasialiike-aladiskurssi. Vaihtoehtodiskursseja käsittelemästäni aineistostani ei löytynyt yhtään. Loput diskursseista asettuvat vastadiskurssien asemaan, mutta esimerkiksi ”epätasa-arvodiskurssin” kohdalla on havaittavissa merkkejä hegemonisoitumisesta.

Pipsa Raglitius

Pokemoneista Setan salaliittoon? - Ei-masokistin päätyminen graduaiheesta toiseen

Kuten edellisessä gradua käsittelevässä kirjoituksessani jo mainitsinkin, pidetään aihevalintaani enemmän tai vähemmän masokistisena. Usein saankin vastata kysymyksiin siitä, miten olen aiheeseen päätynyt ja miten jaksan lukea ja käsitellä kaikkea sitä kuraa, mitä internetin keskustelupalstoilla ja kommenttiosioissa voi kohdata – etenkin, kun aihe on minulle tärkeä. Tämän kertaisessa kirjoituksessa ajattelinkin avata näitä syitä.

 Myönnän ihan rehellisesti, että kolme vuotta sitten pohdin, olisiko Pro gradu -tutkielmaa mahdollista kirjoittaa Pokemoneista. Minua kiinnostivat niin tiettyjen pokemonien sukupuolittuneisuus kuin myös päähenkilöiden sukupuoliroolit ja etenkin se, miten stereotyyppisiä rooleja rikotaan tai vahvistetaan. Ei kuitenkaan mennyt kovinkaan kauaa, ennen kuin hylkäsin aiheen ties kuinka monesta syystä, ja käänsin katseeni toiseen intohimon kohteeseeni, netin keskustelupalstoihin ja diskursseihin. Kyllä, monet idioottimaiset ja hulluksi tekevät kommentit saivat minut raivoamaan sekä yksinäni näytölle että avopuoliso-paralleni, mutta toisaalta luin kommentteja joka tapauksessa vapaa-aikanani (tai silloin kun minun olisi pitänyt opiskella…) ja täysin vapaaehtoisesti. Miksipä ei siis tehdä tutkimusta sellaisesta aiheesta, jonka aineiston parissa vietän joka tapauksessa runsaasti aikaa? Valinnan taustalla vaikutti myös pieni hiljainen toive siitä, että kommenttien analysoiminen akateemisesti nostaisi kommenttien typeryyden tietoon laajemmallakin tasolla ja sitä kautta auttaisi taistelemaan feminismiä vastustavia diskursseja vastaan. Itserakas ja utopistista, tiedän, mutta pitäähän sitä gradua kirjoittaessa jotakin motivaatiokin olla (muutakin kuin se, että gradusta pääsisi eroon) 😉

Kommenttien käsitteleminen osoittautui kuitenkin loppupeleissä varsin terapeuttiseksi. Kun jokaisen reilu 200 kommentista purki alkutekijöihinsä ja analysoi puhki, alkoivat monet raivostuttavat seikat muuttua surkuhupaisiksi. Millainen tyyppi pystyy esimerkiksi tosissaan paasata siitä, miten sukupuolineutraalisuus on vain Setan salaliitto miesten tuhoamiseksi? Lisäksi feminismiä vastustava rintama tuntui pienentyvän; varsin moni kommenteista osoittautui noin kymmenen eri nimimerkin pommitukseksi, eli samojen henkilöiden samat mielipiteet näkyivät vain suurin piirtein jokaista feminismiä, sukupuolikysymyksiä tai tasa-arvoa sivuan uutisen kommenttiosiossa. Itse kirjoitusvaiheessa mielihyvää puolestaan tuotti (ja tuottaa edelleen) mahdollisuus paneutua syytösten ja väitösten ytimeen, korjata niitä ja pohti, mistä ne ovat saaneet alkunsa. Kun epämääräisen, jostain kuultuun ja mutu-tuntumaan perustuvien argumenttien perään lisää sukupuolentutkimuksellista ja kielitieteellistä analyysia ja faktatietoa, menettää moni kommenteista voimansa. Sitten kun saisi ne faktat vielä tyypillistä gradulukijakuntaa laajemmaksi…

Mutta sellainen tarina. Pointteja ja opetuksia lienee muutama, mutta etteköhän te fiksut lukijat löydä ne ilman tiivistämistäkin. Toivotan siis vain jälleen kerran opiskeluintoa kaikille ahertajille (ja etenkin teille, jotka ette aherra, vaikka pitäisi)!

 - Pipsa Raglitius 

Feminismi ja Hs.fi:n kommenttiosio - ei-masokistin puheenvuoro gradustaan

Tämän kevään aikana valmistuvassa suomen kielen pro gradussani tutkin Helsingin Sanomien kommenttiosilla esiintyviä diskursseja, joissa feminismi esiintyy negatiivisessa valossa. Ei, en ole masokisti, vaikka voin myöntää alkuvaiheessa sekä vajonneeni toisinaan epätoivoon että raivonneeni kanssa-asukilleni, kun kommenttien taso on mitä on. :D

Tutkimuksessani analysoin siis kvalitatiivisin menetelmin feminismiä koskevaa kommentointia Hs.fi -sivuston kommenttiosioissa. Lähestymiseni on diskurssianalyyttinen: tavoitteenani on nimetä ja analysoida esiin nousevia pää- ja aladiskursseja sekä pohtia niiden asemaa valta-, vaihtoehto- ja vastadiskursseina. Tutkimukseni sivuaa kriittistä diskurssintutkimusta, mutta se ei kuulu suoranaisesti sen piiriin; tarkoituksenani ei ole arvioida diskurssien oikeellisuutta tai niiden vaikutuksia yhteiskuntaan, vaan ainoastaan pohtia millaista kuvaa feminismistä julkisessa keskustelussa luodaan.

Keskustelijoiden asennoituminen on aineistossani pääosin ääripäistettyä (vastustajat – kannattajat), minkä takia keskustelua leimaa kiihkeä sävy. Feminismi tuntuu nousevan myös esiin aiheessa kuin aiheessa - monesti suuntaukseen viitataan silloinkin, kun itse artikkelilla ei näytä olevan sen kanssa mitään tekemistä. Tutkimuskohteesta tekee kiinnostavan myös internetissä yleisesti vallitseva aggressiivinen keskustelukulttuuri, johon liittyy voimakkaita vastakkainasetteluja, jännitteitä, vahvaa argumentointia ja ”trollaamista”. Koen tutkimusaiheen myös tärkeäksi, sillä kielenkäytön ja diskurssien kautta pyritään julkisessa keskustelussa rakentamaan tietynlaista maailmankuvaa ja näin vaikuttamaan vallitseviin arvoihin todellisuuskäsitykseen. Kommenttien kohdalla ei siis voi puhua pelkästään yksittäisistä mielipiteistä, vaan ne ovat osa laajempaa yhteiskunnallista viitekehystä.

Käsittelemästäni aineistosta – joka sisälsi yli 1000 feminismiä koskevaa kommenttia, jotka oli kerätty 23 eri julkaisun kommenttiosiosta – tutkimukseeni valikoituivat kuitenkin vain negatiivisesti feminismiä käsittelevä tasa-arvodiskurssi, sillä se oli yksi vahvimmin edustetuista. Sen aladiskursseista otin analyysin mukaan diskurssit feminismi ei ole tasa-arvoa, naisten etuoikeudet, sukupuolineutraalisuus (aladiskurssi sisältää sekä puheen sen puutteesta että Setan ajamista salaliittoteorioista), miesviha, entäs miehet sekä naiskeskeisyys. Olisin halunnut tutkia monia muitakin diskursseja, esimerkiksi puhetta feminismin hulluudesta ja kaksoisstandardeista sekä feminismi-termiä koskevaa kiistaa, mutta valitettavasti sivumäärät tulevat vastaab – jo nyt valikoitu aineistoni sisältää yli 200 kommenttia, joiden analysoiminen vaatii noin 40-50 sivua :o

Kuten alussa kirjoitin, tulee graduni valmistumaan tämän kevään aikana. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa seurata F-blogia – tulen varmasti kirjoittamaan sekä analysoimani aineiston sisällöstä että julkaisemaan tiivistelmän gradustani.

Kuulemisiin ja tsemppiä muillekin gradunsa kanssa puurtaville!
Pipsa Raglitius