maanantai 17. marraskuuta 2014

Vuoden 2015 hallitus


Olen ollut kolme vuotta osa F-pisteen hallitusta. Ensimmäisen vuoden toimin kulttuuri- ja tapahtumavastaavana, toisen ja kolmannen puheenjohtajana. F-pisteen kautta olen myös löytänyt uusia ystäviä, osallistunut moniin mielenkiintoisiin enemmän tai vähemmän feministisiin keskusteluihin ja saanut oman alan työkokemusta. Jos voisin kuitenkin parantaa vielä jotakin F-pisteessä, toivoisin hallitukseen lisää toimijoita ja jäsenistöä mukaan päätöksentekoon.

13.11. valittiin F-pisteen uusi hallitus. Vanha hallitus vastaa F-pisteen toiminnasta vielä vuodenvaihteeseen saakka, mutta tämän jälkeen toimintaa aletaan pyörittää entistä pienemmällä porukalla. Toivomme siis löytävämme loppuvuoden aikana lisää toimijoita vuoden 2015 hallitukseen. Erityisesti myyjäis-, tila-, ja (toisesta) tapahtumavastaavasta olisi apua.

Toivomme myös jäsenistöltämme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1.       Minkälaisia tapahtumia toivot F-pisteen järjestävän?
2.       Mikäli et osallistu tapahtumiin, johtuuko se ajanpuutteesta vai itse ohjelmasta?
3.       Oletko kiinnostunut lukupiiritoiminnasta? Jos vastasit kyllä, niin lukisitko mieluummin kaunokirjallisia teoksia vai tenttikirjoja ryhmässä?

(Voit jättää nimettömän vastauksesi blogin kommenttiboksiin, lähettää f-pisteelle sähköpostia osoitteeseen f-hallitus@lists.utu.fi tai ilmestyä 26.11. klo 16 Sirkkalan aulaan F-pisteen kokoukseen kertomaan mielipiteistäsi.)

Vuoden 2015 hallitukseen on valittu seuraavat henkilöt:
Hallituksen sisäiset virat:
Puheenjohtaja: Tiina Nissinen
Varapuheenjohtaja: Pipsa Raglitius
Sihteeri: Leena Rinne
Talousvastaava: Pipsa Raglitius
Tiedottaja: Anniina Kauppinen
Kulttuuri- ja tapahtumavastaava: Saara Khatib
Koulutuspoliittiset vastaavat: Julia Valli ja Jael Tuominen
Sosiaalipoliittinen vastaava: Anniina Kauppinen

Hallituksen ulkopuoliset virat:
Liikuntavastaava: Leena Rinne
Blogivastaava: Tiina Nissinen
Nettisivuvastaava: Pipsa Raglitius
Nytkisvastaava: Kia Andell
 

Tulevia tapahtumia:
F-pisteen pikkujoulut järjestetään lauantaina 22.11. klo 19–03 Mimesiksessä
(F-piste tarjoaa suolaisia ja makeita herkkuja sekä punaviiniglögiä. Teemana Joulu, joten ainakin tonttulakki kannattaa ottaa mukaan. Janoisimmille OPM.)

Keskiviikkona 3.12. klo 19 F-piste viettää vähän erilaisia kriittisiä iltamia. Menemme Tehdasteatteriin katsomaan Amatsoniaa, minkä jälkeen meitä odottaa keskustelutilaisuus naiseudesta esittävässä taiteessa.
(F-piste kustantaa osan lipuista, ja mahdollisuutta osallistua ilmaiseksi vain keskusteluosioon selvitetään parhaillaan. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta lähetetään sähköpostilla vähän myöhemmin.)

 
Jael Tuominen
F-pisteen puheenjohtaja 2014

 

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Kotityö, sukupuolten välinen työnjako ja feministinen marxismi

Kotityön asemaa on pohdittu feministisessä ajattelussa pitkään. Mielenkiintoinen kysymys on, miten siihen suhtaudutaan marxilaisessa feminismissä, jossa usein yhdistetään patriarkaalinen sorto ja kapitalistinen sorto yhdeksi toisiinsa kietoutuneeksi (naisia erityisellä tavalla) sortavaksi järjestelmäksi.

Heidi Hartmannin kirjoittaa artikkelissaan The Unhappy Marriage of Marxism and Feminism: Towards a More Progressive Union (teoksesta The Unhappy Marriage of Marxism & Feminism. A Debate on Class & Patriarchy, 1981) siitä, kuinka patriarkia ja kapitalismi tukevat toistensa olemassaoloa. Hän kiinnittää huomiota naisten erityiseen asemaan sukupuolittuneen sorron kohteina, eli kotitöiden pääasiallisina tekijöinä ja lasten kasvattajina palkkatyön ulkopuolella   tilanne, joka kirjoittajan mukaan hyödyttää miehiä ja helpottaa miesten palkkatyötä sekä samaan aikaan heikentää naisten taloudellista ja sosiaalista asemaa.

Hartmannin artikkelissa keskitytään myös (palkattoman) kotityön asemaan, mitä tässä tekstissä pohdin. Feministisessä marxismissa kotityöhön on siis kiinnitetty erityistä huomiota, ja joskus se on haluttu määritellä tuottavaksi työksi palkkatyön rinnalle. Marxin perusmääritelmä tuottavalle työlle kuitenkin on, että sen on tuotettava lisäarvoa. Feministimarxistien on siis joko  määriteltävä ”tuottava työ” uudelleen, eri tavoin kuin Marx, tai kotityöstä olisi alettava maksaa palkkaa, jotta se voisi olla ”tuottavaa työtä” marxilaisessa mielessä. Jälkimmäistäkin vaihtoehtoa on vaadittu (mm. Wages for Housework –kampanja¹), mutta se on kohdannut myös vastustusta feministien keskuudessa (vahvistuisiko jako ”miesten töihin” ja ”naisten töihin” vain entisestään?).

Äkkiseltään Hartmannin artikkelissa ilmenevä maailmankuva tuntuu nyky-Suomen kontekstissa hieman vanhentuneelta: meillä on sentään isyys- ja hoitovapaat, suurin osa äideistä käy töissä ja lääkäreistäkin yli puolet on naisia. Ei tarvitse kuitenkaan kuin katsoa tilannetta hieman yksityiskohtaisemmin, ja samat vanhat sukupuolten väliset erot ja hierarkiat löytyvät helposti: neurokirurgeista 77% on miehiä, kun taas lastenpsykiatreista 91% on naisia² (syynä kenties sosiaalistuminen ympäröivän yhteiskunnan sukupuolinormeihin?). Jako miesvaltaisiin ja naisvaltaisiin (esim. hoiva-ala) aloihin elää vahvana arvostuksineen, sukupuolten välinen palkkaero on yhä todellisuutta, ja Perussuomalaisten sekä nykyään myös SDP:n kohderyhmänä tuntuu olevan yksinomaan miehet.

Olen vasta äskettäin tutustunut marxilaiseen feminismiin, joten en analysoi sen kysymyksiä tässä tämän syvällisemmin. Aihe on joka tapauksessa mielenkiintoinen, ja mielestäni yhä ajankohtainen.

Minna Hannula


Lähteet:
2.      Sanna Tarvainen - Näistä lääkäreistä valtaosa naisia - näissä miesenemmistö (terve.fi) URL: http://www.terve.fi/potilas-ja-yhteiskunta/73001-naista-laakareista-valtaosa-naisia-naissa-miesenemmisto
3.      Hartmann, Heidi (1981) The Unhappy Marriage of Marxism and Feminism:
Towards a More Progressive Union
. Teoksesta The Unhappy Marriage of
Marxism & Feminism, A Debate on Class & Patriarchy (ed. Lydia Sargent).
London: Pluto Press.