”Valtaavatko naiset yliopistot?”
Yksi viime vuosien kuluneimmista puheenaiheista on yliopistojen naisistuminen. Vaikka yliopisto-opiskelijoista naisia on ollut yli puolet jo 1970-luvulta asti1 2000-luvulla huoli siitä, että yliopistoista ja muista opinahjoista olisi tulossa miehille epäedullisia paikkoja on nostanut päätään. Naisvaltaa on syytetty syyksi poikien opiskelu(epä)menestykseen, miesten syrjäytymiseen ja muihin vääryyksiin, oli kyse sitten ennenaikaisesta kuolemasta tai pillunpuutteesta. Vaikka nämä kaikki ovat todellisia ongelmia joita emme halua pilkata (pillunpuutetta lukuun ottamatta), ajatus siitä, että kaiken takana on (korkeakoulutettu) nainen on naurettava.
F-Piste on julkistamassa tulevien viikkojen aikana kampanjan, joka pyrkii kyseenalaistamaan väitteet naisvallasta yliopistoissa. Otsikon ”Valtaavatko naiset yliopistot?” alle olemme keränneet kovaa tilastotietoa Turun Yliopiston viidestä tiedekunnasta ja niiden sukupuolijakaumasta. Kyseiset tiedekunnat ovat humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen. Vuonna 2014 näiden tiedekuntien opiskelijoista 63% on naisia. Naiset ovat enemmistö kaikissa tiedekunnissa lukuun ottamatta matemaattis-luonnontieteellistä, jossa heitä on kuitenkin 40%. Tohtoreistakin naisia on 58%. Mutta tämän jälkeen argumentti naisvallasta romahtaa rajusti: tiedekuntien professoreista naisia onkin yhtäkkiä enää vain 31%. Mitä tällä välillä tapahtuu?
Tulevilla viikoilla keskitymme tähän kysymykseen paitsi täällä F-blogissa, johon kokoamme aiheeseen liittyviä tekstejä ja tutkimusta, myös itse kampuksella. Olemme räätälöineet julistekampanjan kaikille viidelle tiedekunnalle nostaaksemme tietoisuutta siitä, että yliopiston norsunluutornissa on sama vanha lasikatto kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tahdommekin kyseenalaistaa yliopistojen meritokratian ja sen oletuksen, että tieteenteossa sukupuolella ei ole väliä. Totuus on, että yliopistojamme johtavat suurimmalta osalta miehet.2 Mikä pahinta, kaikki asiaan vähäänkään perehtyneet tietävät asianlaidan. Tämä ei ole uusi ongelma. Mutta kiinnostaako ketään?
Tutustu F-Pisteen keräämään tilastoon ja päätä itse.
1http://www.research.fi/fi/avaintilastot/yhteiskunta/naisten-osuus-yliopistojen-uusista-opiskelijoista-ylemm%C3%A4n
2http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1082856&name=DLFE-10903.pdf
Vilina Mäkitalo
Kulttuurivastaava
Kulttuurivastaava
Millainen on Turun Yliopiston opiskelijoiden, tohtoreiden ja professoreiden sukupuolijakauma?
Turun
Yliopiston keskimääräinen sukupuolijakauma:
Opiskelijoista
naisia 63%
Tohtoreista
naisia 58%
Professoreista
naisia 31%
Vaikka
laskimme opiskelijoiden ja tohtoreiden sukupuolijakauman vain tiedekunnittain,
kiinnostuimme erittelemään professuurien jakautumista laitoksittain kaikissa
muissa kuin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Parhaiten vertailussa pärjäsi
taiteiden tutkimuksen laitos, jossa naisprofessorit muodostivat hurjan 83%
enemmistön. Anteeksiantamattoman huonosti opiskelijakuntaansa
heijasteli esimerkiksi politiikan tutkimuksen laitos, jossa naisprofessoreita
oli säälittävät 4% - viidestätoista professorista vain yksi oli nainen,
valtio-opin vuonna 2013 nimetty Maija Setälä.
Tiedekuntakohtaiset
tulokset
Humanistinen tiedekunta
Humanistinen
tiedekunta oli Turun Yliopiston ainoa, jossa naisprofessorit muodostivat niukan
52% enemmistön - joka tosin kalpenee verrattuna 73% naispuoliseen
opiskelijakantaan.
Erot
tiedekunnan laitosten välillä paljastavat mielenkiintoisia eroja.
Historia-aineiden ja kulttuurien tutkimuksen laitosten professoreiden
sukupuolijakauma kallistuu selvästi miesten eduksi: edellisessä heitä on 64% ja
jälkimmäisessä hulppeat 79%. Toisaalta taiteiden tutkimuksessa jylläävät
naisprofessorit, joita on 83%.
Mikä
selittää eron kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen välillä?
Kieli-
ja käännöstieteiden laitos heijastelee koko tiedekunnan professuurien
sukupuolijakaumaa, 27 professorista naisprofessoreita on 52%.
Lukuunottamatta
kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuksen laitosta kaikki laitokset,
joissa naisprofessorit muodostivat enemmistön, olivat humanistisessa
tiedekunnassa.
Kasvatustieteiden tiedekunta
Tiedekunnassa,
jossa naiset muodostavat päätä huimaavan 80% enemmistön niin opiskelijoissa
kuin tohtoreissa, on järkyttävää huomata että kaksi kolmasosaa professoreista
on miehiä (65%). Vaikka oppimistutkimuksen ja opettajankoulutuksen laitoksissa
sukupuolijakauma menee tasan tai jopa naisten eduksi, kasvatustieteen viidestä
professorista ainutkaan ei ole nainen.
Kunniamaininta
on tarpeen opettajankoulutuksen laitokselle, ainoalle laitokselle humanistisen
tiedekunnan ulkopuolella, jossa on naisenemmistö professuureissa!
Oikeustieteellinen tiedekunta
Vaikka
kaksi kolmasosaa oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista on naisia heidän
joukkonsa alkavat heti karsiutua tohtorien ja professorien sukupuolijakaumaa
tarkastellessa: tohtoreista heitä on enää 44% ja professoreista 30% (mikä on
muuten hyvin lähellä koko yliopiston keskimäärää, 31%).
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Matemaattis-luonnontieteellisen
kanssa listamme hännillä roikkuvan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan
sukupuolijakaumat ovat karua luettavaa jokaiselle, joka elättelee toivoa
yhteiskuntatieteiden edistyneisyydestä. Huolimatta siitä, että kaksi kolmasosaa
tiedekunnan opiskelijoista on naisia, professoreissa heitä on alle neljäsosa
(23%). Mutta vasta laitosten erojen tarkastelu paljastaa karun totuuden.
Vaikka
käyttäytymistieteiden ja filosofian laitoksen professoreiden sukupuolijakauma
menee lähes tasan, niin politiikan tutkimuksen ja sosiaalitieteiden laitokset
ryvettävät tämänkin saavutuksen: edellisellä naisprofessoreita on 4% ja
jälkimmäisellä 17%. Politiikan tutkimuksen laitoksen ainoa naisprofessori on
valtio-opissa ja sosiaalitieteiden laitokset kolme naisprofessoria löytyvät
sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan parista.
Filosofialla,
poliittisella historialla ja taloussosiologialla ei kullakaan ole ainuttakaan
naisprofessoria.
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Niin
kutsutun ”kovan tieteen” ydin eli matemaattis-luonnontieteellinen on ainoa
tiedekunta Turun Yliopistossa, jossa on miesopiskelijoiden enemmistö. Vaikka
tohtoreiden sukupuolijakauma on lähes tasajakoinen (45% naisia!) professoreista
naisia on vain 16%. Tämä onkin koko yliopiston matalin tulos.
Mielenkiintoisesti biokemian laitoksen professuurien sukupuolijakauma on
tiedekunnan tasapuolisin: 40% professoreista on naisia. Toisaalta biologian
laitoksen yhdestätoista professorista ainutkaan ei ole naispuolinen.
Kuinka
päädyimme tilastoimiimme lukuihin?
-
Opiskelija- ja tohtorijakaumat tiedekunnittain ovat Turun Yliopiston vuoden
2014 virallisista opiskelijatilastoista.
-
Professorien nimet on koottu tiedekuntien ja laitosten internetsivuilta niiden
ilmoitusten mukaan emeritus/a- ja apulaisprofessorit mukaanlukien.
- Emme
laskeneet mukaan vierailevia professoreita
-
Kasvatustieteen laitoksen tietoihin on luettu mukaan CELE
-
Opettajankoulutuksen laitoksen tietoihin on sisällytetty myös Rauman yksikön
tiedot
-
Valtio-opin professoreihin on mukaanluettu PCRC:n professorit
Seuraavassa
blogitekstissä perehdymme syihin epäsuhtaisen sukupuolijakauman takana ja
erilaisiin ehdotettuihin ratkaisukeinoihin.
Hei! Kiitos kiinnostavasta keskustelunavauksesta. Milloinka julkaisette seuraavan kohennusehdotukset sisältävän osan?
VastaaPoistaJatkossa suosittelisin, että emeritukset ja emeritat eriteltäisiin eri sarakkaissa kuin aktiiviprofessorit, koska heidän osallistumisensa määrä vaihtelee huomattavasti, eivätkä he toimi osana yliopistohallintoa, kuten aktiiviprofessorit. Muutamat eläköityneet professorit saattavat kyllä käyttää merkittävää valtaa yliopiston ulkopuolisissa tutkimusrahoitusjärjestelmissä, mutta keskimääräisen vaikutusvallan ero on huomattavan suuri verrattuna aktiiviprofessoreihin.