Professoriainesta

”Valtaavatko naiset yliopistot?”


Yksi viime vuosien kuluneimmista puheenaiheista on yliopistojen naisistuminen. Vaikka yliopisto-opiskelijoista naisia on ollut yli puolet jo 1970-luvulta asti1 2000-luvulla huoli siitä, että yliopistoista ja muista opinahjoista olisi tulossa miehille epäedullisia paikkoja on nostanut päätään. Naisvaltaa on syytetty syyksi poikien opiskelu(epä)menestykseen, miesten syrjäytymiseen ja muihin vääryyksiin, oli kyse sitten ennenaikaisesta kuolemasta tai pillunpuutteesta. Vaikka nämä kaikki ovat todellisia ongelmia joita emme halua pilkata (pillunpuutetta lukuun ottamatta), ajatus siitä, että kaiken takana on (korkeakoulutettu) nainen on naurettava.

F-Piste on julkistamassa tulevien viikkojen aikana kampanjan, joka pyrkii kyseenalaistamaan väitteet naisvallasta yliopistoissa. Otsikon ”Valtaavatko naiset yliopistot?” alle olemme keränneet kovaa tilastotietoa Turun Yliopiston viidestä tiedekunnasta ja niiden sukupuolijakaumasta. Kyseiset tiedekunnat ovat humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen. Vuonna 2014 näiden tiedekuntien opiskelijoista 63% on naisia. Naiset ovat enemmistö kaikissa tiedekunnissa lukuun ottamatta matemaattis-luonnontieteellistä, jossa heitä on kuitenkin 40%. Tohtoreistakin naisia on 58%. Mutta tämän jälkeen argumentti naisvallasta romahtaa rajusti: tiedekuntien professoreista naisia onkin yhtäkkiä enää vain 31%. Mitä tällä välillä tapahtuu?


Tulevilla viikoilla keskitymme tähän kysymykseen paitsi täällä F-blogissa, johon kokoamme aiheeseen liittyviä tekstejä ja tutkimusta, myös itse kampuksella. Olemme räätälöineet julistekampanjan kaikille viidelle tiedekunnalle nostaaksemme tietoisuutta siitä, että yliopiston norsunluutornissa on sama vanha lasikatto kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tahdommekin kyseenalaistaa yliopistojen meritokratian ja sen oletuksen, että tieteenteossa sukupuolella ei ole väliä. Totuus on, että yliopistojamme johtavat suurimmalta osalta miehet.2 Mikä pahinta, kaikki asiaan vähäänkään perehtyneet tietävät asianlaidan. Tämä ei ole uusi ongelma. Mutta kiinnostaako ketään?
Tutustu F-Pisteen keräämään tilastoon ja päätä itse.


1http://www.research.fi/fi/avaintilastot/yhteiskunta/naisten-osuus-yliopistojen-uusista-opiskelijoista-ylemm%C3%A4n


2
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1082856&name=DLFE-10903.pdf

Vilina Mäkitalo
Kulttuurivastaava
 
 

Millainen on Turun Yliopiston opiskelijoiden, tohtoreiden ja professoreiden sukupuolijakauma?

 

 

Turun Yliopiston keskimääräinen sukupuolijakauma:
 
 
Opiskelijoista naisia 63%
Tohtoreista naisia 58%
Professoreista naisia 31%
 
 
Vaikka laskimme opiskelijoiden ja tohtoreiden sukupuolijakauman vain tiedekunnittain, kiinnostuimme erittelemään professuurien jakautumista laitoksittain kaikissa muissa kuin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Parhaiten vertailussa pärjäsi taiteiden tutkimuksen laitos, jossa naisprofessorit muodostivat hurjan 83% enemmistön. Anteeksiantamattoman huonosti opiskelijakuntaansa heijasteli esimerkiksi politiikan tutkimuksen laitos, jossa naisprofessoreita oli säälittävät 4% - viidestätoista professorista vain yksi oli nainen, valtio-opin vuonna 2013 nimetty Maija Setälä.
 

Tiedekuntakohtaiset tulokset

 

 

Humanistinen tiedekunta

 
 
 
Humanistinen tiedekunta oli Turun Yliopiston ainoa, jossa naisprofessorit muodostivat niukan 52% enemmistön - joka tosin kalpenee verrattuna 73% naispuoliseen opiskelijakantaan.
Erot tiedekunnan laitosten välillä paljastavat mielenkiintoisia eroja. Historia-aineiden ja kulttuurien tutkimuksen laitosten professoreiden sukupuolijakauma kallistuu selvästi miesten eduksi: edellisessä heitä on 64% ja jälkimmäisessä hulppeat 79%. Toisaalta taiteiden tutkimuksessa jylläävät naisprofessorit, joita on 83%.
Mikä selittää eron kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen välillä?
Kieli- ja käännöstieteiden laitos heijastelee koko tiedekunnan professuurien sukupuolijakaumaa, 27 professorista naisprofessoreita on 52%.
Lukuunottamatta kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuksen laitosta kaikki laitokset, joissa naisprofessorit muodostivat enemmistön, olivat humanistisessa tiedekunnassa.
 

 

Kasvatustieteiden tiedekunta

 

 


 
 
Tiedekunnassa, jossa naiset muodostavat päätä huimaavan 80% enemmistön niin opiskelijoissa kuin tohtoreissa, on järkyttävää huomata että kaksi kolmasosaa professoreista on miehiä (65%). Vaikka oppimistutkimuksen ja opettajankoulutuksen laitoksissa sukupuolijakauma menee tasan tai jopa naisten eduksi, kasvatustieteen viidestä professorista ainutkaan ei ole nainen.
Kunniamaininta on tarpeen opettajankoulutuksen laitokselle, ainoalle laitokselle humanistisen tiedekunnan ulkopuolella, jossa on naisenemmistö professuureissa!
 
 

Oikeustieteellinen tiedekunta

 

 
 
 
Vaikka kaksi kolmasosaa oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista on naisia heidän joukkonsa alkavat heti karsiutua tohtorien ja professorien sukupuolijakaumaa tarkastellessa: tohtoreista heitä on enää 44% ja professoreista 30% (mikä on muuten hyvin lähellä koko yliopiston keskimäärää, 31%).
 
 
 

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

 

 
 
 
Matemaattis-luonnontieteellisen kanssa listamme hännillä roikkuvan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sukupuolijakaumat ovat karua luettavaa jokaiselle, joka elättelee toivoa yhteiskuntatieteiden edistyneisyydestä. Huolimatta siitä, että kaksi kolmasosaa tiedekunnan opiskelijoista on naisia, professoreissa heitä on alle neljäsosa (23%). Mutta vasta laitosten erojen tarkastelu paljastaa karun totuuden.
Vaikka käyttäytymistieteiden ja filosofian laitoksen professoreiden sukupuolijakauma menee lähes tasan, niin politiikan tutkimuksen ja sosiaalitieteiden laitokset ryvettävät tämänkin saavutuksen: edellisellä naisprofessoreita on 4% ja jälkimmäisellä 17%. Politiikan tutkimuksen laitoksen ainoa naisprofessori on valtio-opissa ja sosiaalitieteiden laitokset kolme naisprofessoria löytyvät sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan parista.
Filosofialla, poliittisella historialla ja taloussosiologialla ei kullakaan ole ainuttakaan naisprofessoria.
 
 

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

 


 
 
Niin kutsutun ”kovan tieteen” ydin eli matemaattis-luonnontieteellinen on ainoa tiedekunta Turun Yliopistossa, jossa on miesopiskelijoiden enemmistö. Vaikka tohtoreiden sukupuolijakauma on lähes tasajakoinen (45% naisia!) professoreista naisia on vain 16%. Tämä onkin koko yliopiston matalin tulos. Mielenkiintoisesti biokemian laitoksen professuurien sukupuolijakauma on tiedekunnan tasapuolisin: 40% professoreista on naisia. Toisaalta biologian laitoksen yhdestätoista professorista ainutkaan ei ole naispuolinen.
 
 
Kuinka päädyimme tilastoimiimme lukuihin?
 
 
 
- Opiskelija- ja tohtorijakaumat tiedekunnittain ovat Turun Yliopiston vuoden 2014 virallisista opiskelijatilastoista.
- Professorien nimet on koottu tiedekuntien ja laitosten internetsivuilta niiden ilmoitusten mukaan emeritus/a- ja apulaisprofessorit mukaanlukien.
- Emme laskeneet mukaan vierailevia professoreita
- Kasvatustieteen laitoksen tietoihin on luettu mukaan CELE
- Opettajankoulutuksen laitoksen tietoihin on sisällytetty myös Rauman yksikön tiedot
- Valtio-opin professoreihin on mukaanluettu PCRC:n professorit
 
Seuraavassa blogitekstissä perehdymme syihin epäsuhtaisen sukupuolijakauman takana ja erilaisiin ehdotettuihin ratkaisukeinoihin.

1 kommentti:

  1. Hei! Kiitos kiinnostavasta keskustelunavauksesta. Milloinka julkaisette seuraavan kohennusehdotukset sisältävän osan?

    Jatkossa suosittelisin, että emeritukset ja emeritat eriteltäisiin eri sarakkaissa kuin aktiiviprofessorit, koska heidän osallistumisensa määrä vaihtelee huomattavasti, eivätkä he toimi osana yliopistohallintoa, kuten aktiiviprofessorit. Muutamat eläköityneet professorit saattavat kyllä käyttää merkittävää valtaa yliopiston ulkopuolisissa tutkimusrahoitusjärjestelmissä, mutta keskimääräisen vaikutusvallan ero on huomattavan suuri verrattuna aktiiviprofessoreihin.

    VastaaPoista