maanantai 15. joulukuuta 2014

Seksismi ja queeriys rapissa ja hip hopissa

Hip hop ja rap on perinteisesti ollut ja on edelleen miesvaltainen ja maskuliininen musiikinlaji. Homofobia on myös aina ollut osa sitä. Seksismi, aitous, autenttisuus ja maskuliinisuus ovat adjektiiveja, jotka ovat hyvin olennaisia asioita hip hopissa.

Seksismi on hyvin näkyvä ja kuuluva osa hip hopia, jonka kohteena ovat usein naiset. Naisilla on useita rooleja rapissa, esimeriksi videohuora (video ho), paha muija (bad bitch) ja Afrikan kuningatar (mother). Valtavirran naisrappareita, muun muassa Nicki Minaja, Lil' Kimiä ja Iggy Azaleaa onkin syytetty siitä, että he pitävät hip hopissa ja rapissa patriarkaattisuutta yllä. Tämä patriarkaattisuuden ylläpitäminen ei periaatteessa ole hyvä naisten kannalta, sillä sukupolvet toisensa jälkeen oppivat siihen, että  naisia kohdellaan objekteina rapissa. Toisaalta taas tämä "naiset objekteina" on osa hip hop -kulttuuria, niin sen muuttamista ei välttämättä ole nähty tarpeelliseksi. On myös sanottu, että Nicki Minaj ja muut naisrapparit eivät pitäisikään patriarkaattsuutta yllä, vaan he ovatkin "johtajia", dominoita, jotka kontrolloivat miesten haluja.

Autenttisuutta ja uskottavuutta rapissa edustaa muun muassa hypermaskuliinisuus, joka nähdään kovuutena. Kovuus on hyvin olennainen elementti ollakseen uskottava hip hop -kulttuurissa. Koska feminiinisyyttä ja queeriyttä ei hip hop -kulttuurissa koeta kovin maskuliinisena, edustavat nämä epä-autenttisuutta.

Rapin perinteinen homofobisuus ja sukupuolinormit ovat pikkuhiljaa liukenemassa ja laimentumassa queer-rapin kautta. Queer-rapartisteja ovat muun muassa Mykki Blanco, Zebra Katz, Angel Haze ja Le1f. Queer-rap vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta genreltä. Koska autenttiseen rapiin liittyy niin vahvasti ideat hypermaskuliinisuudesta, automaattisesta heteroseksuaalisuudesta, naisten roolit objekteina, on mielenkiintoista, että sitä vastaan on syntynyt queer-rapskene. Mielestäni on aika outo ajatus, että feminiinisyys ja queeriys voidaan nähdä ei-autenttisena ja "feikkinä". Kerta aitous on olennaista hip hopille, niin eikö queer-rapartistit jos ketkä ole aitoja? He ovat juuri sitä mitä he ovat, eivätkä taivu rapin heteroseksuaalisuudelle ja maskuliinisuudelle. Itsensä näkyväksi tekeminen on myös olennaista hip hop -kulttuurissa, ja juuri sitähän feministiset ja queerit rapartistit tekevät. He rikkovat rajoja ja stereotypioita siitä, että hip hop olisi ainoastaan maskuliinista ja heteroseksuaalista. He tekevät itsensä näkyväksi, ja kyseenalaistavat rapin stereotypiat. He myös tekevät näkyväksi muutkin kuin heteroseksuaalit hip hopin kulttuurissa.

 

-Anniina Kauppinen
 
 
F-blogi jää joululomatauolle. Seuraava teksti ilmestyy tammikuun puolessa välissä.

 

tiistai 9. joulukuuta 2014

Abortti-iltamat

F-piste järjesti eilen Q Unionin kanssa kriittiset abortti-iltamat. Puhuimme omista mielipiteistämme ja aborttikeskustelun nykyisistä sävyistä Suomessa.

1970-luvulla tuli Suomessa lain mukaan mahdolliseksi saada abortti sosiaalisin perustein ja valtaosa aborteista tapahtuukin näistä syistä. Aborttia ei edelleenkään saa vapaasti vaan sitä on anottava, eikä naisen oma tahto riitä perusteluksi abortin saamiselle. Sosiaalisen syyn joutuu todistamaan ja tilanteesta riippuen lupa tarvitaan yhdeltä tai kahdelta lääkäriltä. Rikotaanko tässä naisten itsemääräämisoikeutta?

Abortin vastustajat keskittyvät puolustamaan syntymätöntä elämää, koska heille tsygootti on jo olemassa oleva ihminen. He kutsuvat sikiötä usein lapseksi tai ihmiseksi ja puhuvat puolustuskyvyttömän, viattoman ihmisen hengen riistämisestä. Näillä keinoilla he saavat abortin sallivat tahot kuulostamaan vauvoja tappavilta monstereilta. Samaan päämäärään voidaan pyrkiä myös traagisilla tositarinoilla ja kuvilla abortoiduista sikiöistä. Kuvien näyttämiseen liittyy ajatus, että viimeistään niiden näkeminen herättää uinuvan moraalin ihmisten sisällä. Syntymättömän elämän puolustamista vastaan nousee kysymys lapsen oikeudesta syntyä toivottuna. Jos abortti kiellettäisiin, syntyisi suuret määrät vauvoja, joita vanhemmat eivät haluaisi pitää. Olisiko mitenkään mahdollista löytää kaikille rakastava ja huolehtiva koti, jossa lapsen olisi hyvä kasvaa?

Abortin kieltämistä ajavat unohtavat usein naisten oikeudet. Naisella tulee olla oikeus omaan ruumiiseensa ja oikeus päättää, mitä sille tapahtuu. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, jos toinen vanhempi on eri mieltä siitä, tulisiko abortti tehdä vai ei. Miesten oikeuksia on tärkeä pohtia, mutta naisen oikeutta ruumiiseensa ne eivät voi kumota. Tulisiko miehellä kuitenkin olla esimerkiksi oikeus kieltäytyä isyyden tunnustamisesta ja elatusvelvollisuudesta?

Teimme myös huomion, että abortin vastustajat ovat oppineet olemaan nostamatta uskontoa perusteluksi mielipiteelleen. Sen sijaan, että he puhuisivat siitä, mihin uskonto velvoittaa, puhutaankin moraalisesta velvoitteesta. Näin tehtäessä sanoma kuulostaa koskevan kaikkia eikä vain tietyn uskontokunnan edustajia.

Abortin tehneiden omat kokemukset on alettu huomioida verrattain myöhään. Kokemusten tarkastelu on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta huomattaisiin, miten yksilölliset sen vaikutukset ovat ja ettei ole mitään kaikille naisille yhteistä aborttikokemusta. Naisten asema on hankala siksikin, että turhan usein tarjolla on pelkkä syyllisen positio. Abortin tehneitä saatetaan syyllistää ikään kuin päätös ei olisi ollut heistä vaikea jo valmiiksi. Myös henkisen tuen tarpeen suuruuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Keskustelussamme heräsi huoli myös ”Yksi meistä” – kansalaisaloitetta kohtaan. Siinä vaaditaan terveydenhuoltohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä abortin tekemisestä vakaumuksensa perusteella. Ensimmäiseksi ongelmaksi nousee vakaumuksen määrittely. Koskisiko se vain joidenkin tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen jäseniä? Mikäli kansalaisaloite menisi läpi, olisi vaarana, että jotkut terveydenhuollon asiakkaat eivät saisi asiallista hoitoa tai hoitoa ylipäätään. Lisäksi meitä mietitytti se, miksi on hakeutunut alalle, johon kuuluvia työtehtäviä ei halua suorittaa ja se, mistä kaikista muista operaatioista voitaisiin vakaumuksen nojalla myöhemmin haluta kieltäytyä.
 

Julia Valli