http://www.hs.fi/politiikka/
Maanantaina sanomalehtien nettisivuilla uutisoitiin näyttävästi, että ministeri Maria Guzenina-Richardsonin erityisavustaja Martta October oli eronnut tehtävästään "edistettyään ministerin tietämättä miesten synnyttämisen mahdollistavaa lakia". Otsikon viesti on selvä: "Vitsit mikä hölmö, eiväthän miehet voi synnyttää, vaikka laki olisi mikä! Naureskeltaisko tälle vähän yhdessä?"
Oikeasti uutisen taustalla oleva ongelma ei naurata. Kyseessä on "laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta", joka säätelee sitä, millä ehdoin transsukupuolinen voi tulla juridisesti tunnustetuksi kokemansa sukupuolen edustajaksi. Vaaditaan täysi-ikäisyyttä ja avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävältä joko eroa tai puolison suostumusta sille, että liiton luonne muuttuu. Ikäänkuin nämä eivät olisi vaatimuksena riittävän ongelmallisia, vaaditaan myös, että henkilöllä on lääkärin todistus siitä, että hänet on steriloitu, tai että hän on muusta syystä pysyvästi steriili. Transsukupuoliset ovat siis maan viimeinen vähemmistö, jonka pakkosterilisoinnista määrätään laissa. Useimmat eri hedelmällisyyshoitoja tarjoavat yksityisklinikat eivät myöskään ota transsukupuolisia asiakkaikseen tähän lakipykälään vedoten.
Olen miettinyt paljon, mihin tämä pakkosterilisaatiopykälä oikein perustuu. Pidetäänkö transsukupuolisia niin epäilyttävinä ja moraalittomina, ettei näiden voida sallia hankkivan lapsia? Olemmeko jotenkin vastuuttomampia tai kyvyttömämpiä kuin alkuperäiseenpassisukupuoleensa identifioituvat?
Olen tullut siihen tulokseen, että kyse on vain ja ainoastaan byrokratian sujumisesta. Olisi ikävää ja epäkäytännöllistä, jos mies tulisi äidiksi tai nainen isäksi. Jouduttaisiin miettimään juridisen vanhemmuuden määritelmiä ja myöntöperusteita, ehkä muuttamaan jokunen"äiti" ja "isä" lakitekstissä muotoon "vanhempi" ja "nainen" ja "mies" siellä täällä muotoon "henkilö". Ja ihan hirveä vaivahan siitä seuraisi! Joku virkamies saattaisi jopa joutua tekemään vähän töitä.
Vähemmistöjen pakkosterilisaatio käsitteenä yhdistyy mielessäni eugeniikkaan, väestön puhtauden vaalimiseen. Ei-toivottu aines pyritään karsimaan geenipoolista. Modernissa sivistysvaltiossa elävinä pidämme ihmisen oikeutta päättää omasta lisääntymisestään pyhänä ja rikkomattomana. Puolustamme oikeutta ehkäisyyn ja aborttiin. Kuitenkin hyvin harva edes tietää, että meillä on edelleen tiettyä vähemmistöä koskeva lainvoimainen pakkosterilisaatiokäytäntö.
Transsukupuoliset ovat niin pieni vähemmistö, ettei meidän asiamme saa näkyvyyttä. Silloinkin, kun pakkosterilisaatiolaki pääsee uutisotsikkoihin asti, asiaa koitetaan tehdä naurunalaiseksi ja häivyttää puhumalla "miesten synnyttämisen mahdollistavasta laista".Pidetään järkyttävänä, että ministerin erityisavustaja meni ikävästi ajamaan tällaista asiaa, kun ministeri itse myöntää, ettei tiedä koko kysymyksestä mitään eikä siten olisi asiaa tapetille nostamassakaan. Mielestäni eron paikka olisi ennemmin ministerillä, joka ei tiedäihmisoikeusrikkomuksista maansa lainsäädännössä, kuin avustajalla, joka aktiivisesti ajaa tällaisen vääryyden korjaamista.
Puolestamme yritetään päättää, mistä ja miten saa puhua, ja mitä mieltä näistä asioista tulee olla. Vetoan mitä nöyrimmin lukijoihin: pidetään tästä asiasta meteliä. Ei anneta painaa sitä unohduksiin vain siksi, että transsukupuoliset ovat pieni, monien elämän kannalta merkityksetön vähemmistö. Muutos on mahdollinen, jos riittävän moni vaatii sitä riittävän kovaan ääneen!
Sade Kondelin
KIITOS SADE! Totta joka sana. :)
VastaaPoistaSiihen parisuhdeasiaan helppo ja yksinkertainen ratkaisu on keksitty jo kauan sitten ja se on tasa-arvoinen parisuhdelaki. Harvemmin muistetaan, että se olisi todellinen hyöty myös trans-ihmisille. Toivotaan, että pian olisi sen lain aika mennä läpi.
Pakkosterilisaatio on vielä tärkeämpi kysymys. Siinä ei ole kyse siitä, millä nimellä parisuhdeinstituutiota kutsutaan, vaan todellisesta ihmisoikeusrikoksesta! Suomeen tulee näillä näppäimillä laki kansalaisaloitteesta. Eli kun 50 000 kansalaista allekirjoittaa aloitteen, se tulee käsittelyyn eduskuntaan. Olisikohan tässä kansalaisaloitteen paikka?
Niin, synnyttäminen kuuluu naiseuteen ja äitiyteen (äidille joka pystyy mm. imettämään rinnoilla jotka hänellä on). Naisen kehon on luonto sitä varten sellaiseksi luonut.
VastaaPoistaJos joku haluaa ehdoin tahdoin olla olla mies (vaikka luonto olisi hänet naiseksi luonut), siitä vaan ihan vapaasti, mutta miksi hänen pitäisi sen jälkeen synnyttää kuten naiset? Eikö tällainen ihminen silloin kokisi, että jotain on hänen ajattelumalleissaan pahasti ristiriidassa?
Taistelkaa luontoa vastaan ihan vapaasti jos haluatte, ettekä koe sitä epäluonnolliseksi. Kaikki eivät kuitenkaan sitä halua tehdä.
Transihmisillä saattaa myös olla pahoja psyykkisiä ongelmia ja häiriöitä identiteetissä, joiden vuoksi he eivät välttämättä olisi tarpeeksi tasapainoisia luomaan rakentavaa lapsuutta pienille lapsille.
Vaikka synnyttäminen ja äitiys on perinteisesti tulkittu sukupuolisidonnaiseksi, vanhemmuus ei sitä kuitenkaan ole. Vanhemmuus, vanhemaksi tuleminen ja lapsen kasvattaminen ovat kulttuurisesti ja mahdollisesti biologisestikin vahvoja tarpeita. Äitiys ja isyys ovat kulttuurisesti rakentuvia identiteettirakenteita, joilla ei sinänsä tarvitse olla mitään suoraa yhteyttä biologisiin kehoihin - adoptioäiti on äiti, vaikkei olisi koskaan itse synnyttänyt, ja adoptioisä samoin huolimatta siitä, onko hän itse edes lisääntymiskykyinen.
VastaaPoistaSukupuolen kokemus ja ymmärryksemme sukupuolesta ovat moninaistuneet. Harva transmies tosiaan haluaakaan synnyttää, mutta osalle oma sukupuolikokemus ei ole niin binäärinen, että synnyttäminen aiheuttaisi ristiriidan kokemusta. Ennen kaikkea kyse on siitä, että nykymaailmassa miellämme lisääntymisen tai lisääntymättömyyden ensisijaisesti yksilöllisiksi valinnoiksi, eikä lainsäädännön pitäisi puuttua kenenkään synnyttämiseen tai synnyttämättömyyteen, mikäli nämä siihen kykenevät ja ovat kognitiivisesti kykeneviä tekemään päätöksiä omasta elämästään.
Tasapainoisuudesta: Monilla muillakin erityisryhmillä (koulukiusaamisen uhrit, seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet jne.) on tavallista korkeampi riski sairastua erilaisiin mielenterveyden häiriöihin. Emme kuitenkaan pakkosterilisoi kaikkia koulukiusattuja.
Hyviä pointteja, vanhemmaksi tulo ei toki riipu sukupuolesta. Itseäni vain ihmetyttää se, että koen evoluution luoneen naiselliset kehonpiirteet lähinnä synnyttämistä ja raskautta varten (leveä (ja synnytyksessä entisestään levenevä) lantio; rinnat jotka täyttyvät maidosta ja joilla voi imettää); sukuelimet joiden kautta lapsi syntyy maailmaan. Tuntuu jotenkin kummalliselta (en siis halua tuomita ketään, mutta tätä ihmettelen), että jos ihminen kokee ettei ole nainen ja haluaa nimenomaan näistä naisellisista kehonpiirteistä eroon, senjälkeen hän haluaisikin synnyttää ILMAN näitä raskauteen ja synnyttämiseen tarkoitettuja (ja sen helpoksi tekeviä) ruumiinosia. Ainakin oman käsitykseni mukaan jos nainen kokee että haluaa olla mies, hän haluaa eroon rinnoista, leveästä lantiosta, naishormoneista jne. Olen siis samaa mieltä siitä että näin saa toki halutessaan tehdä, mutta en silti ihan täysin pysty ymmärtämään logiikkaa.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista tietää, johtuvatko tämänhetkiset syyt pakkosterilisaatioon lääketieteellisistä vai yhteiskunnan ns. "moraalisista" syistä. Jos nainen pyrkii keinotekoisesti muuttumaan mieheksi tai toisinpäin, voiko tällä olla terveydellisiä vaikutuksia sikiön kehittymiselle raskausaikana? Näillä perusteilla ymmärtäisin sterilisaation, siis jos sillä pyritään todistetuin faktoin parantamaan syntyvien lasten terveyttä, mutta pelkän "musta-tuntuu"-mielipiteen takia en.
VastaaPoistaTosin käsittääkseni, jos nainen syö hormonihoitoja muuttuakseen enemmän mieheksi, se tosin johtaa lapsettomuuteen jossakin vaiheessa kuitenkin.
Suomen lainsäädännössä pakkosterilisaatiota mainita missään muussa pykälässä paitsi laillisen sukupuolenvaihdoksen yhteydessä. Syntymättömälle lapselle voi äiti tehdä oikeastaan mitä tahtoo, ilman että hänen kykyynsä lisääntyä kajotaan. Steriloimatta kaikissa tilanteissa jäävät siis äidit, jotka juovat lapsilleen FA-syndrooman tai jotka käyttävät raskauden aikana päivittäin heroiinia. Suomessa kansalaisten lisääntymiskykyä varjellaan erityisen paljon; itseään ei voi vapaaehtoisestikaan käydä steriloimassa ellei täytä tiettyjä ehtoja, esimerkiksi 3 lapsen 40-vuotias isä voi leikkauttaa itsensä mutta 25-vuotias 2 lapsen isä ei voi.
VastaaPoistaEli: jos lainsäädäntö suojelee kaikkien muiden kykyä lisääntyä viimeiseen asti, miksi transsukupuolisilta ollaan tämä heti viemässä? Kysymys ei ole siitä mikä on kenenkin mielestä luonnollista/luonnotonta, vaan että kaikkia tulisi kohdella tasapuolisesti. Tällaisenaan laki on räikeästi syrjivä. Lainsäädännön ei tule ottaa kantaa ihmisten olettamaan luonnollisuuteen, vaan oikeudenmukaisuuteen.
Tää taitaa olla hyvinkin vanha keskustelu, mutta kommentoin silti. Suurin osa transsukupuolisista miehistä menettää lisääntymiskykynsä luonnostaan hoitojen myötä (kohdunpoisto, testosteroni lopettaa munasolujen tuotannon tms.). Synnyttämiseen halukkaat ja kykenevät transmiehet ovat marginaalin marginaalia. Hormonihoitoja, jotka ovat koko prosessin kulmakivi, on aika vaikea lähteä rukkaamaan tyyliin parta pitäis saada mutta lisääntymiskyky ei saa mennä. Niinpä koko kysymys on lähinnä periaatteellinen. Oon ite kihloissa transmiehen kanssa, joka ei välitä koko asiasta pätkääkään.
VastaaPoista